Lämpötilojen lasku lokakuussa näkyy sähkönkäytön lisääntymisenä. Osa sähköstä menee sähköistyvään kaukolämmöntuotantoon. Sähkötilastoja tulkitsevat ammattilaiset eivät ole löytäneet muuta syytä lokakuiselle sähkönkäytön kasvulle.

Lokakuussa käytettiin sähköä 6,6 prosenttia enemmän kuin lokakuussa vuonna 2022. Näin siitäkin huolimatta, että teollisuus käytti sähköä 8,1 prosenttia vähemmän. Suomessa sähkönkäyttö jakaantuu perinteisesti melko tasaisesti teollisuuden ja muun sähkönkäytön välille.

Muussa sähkönkäytössä ovat mukana muun muassa kotitalouksien ja palveluiden sähkönkäyttö sekä maatalouden sähkönkäyttö. Tässä kokonaisuudessa on alkanut näkyä omana merkittävänä kohteena myös sähkökattiloilla tuotettu kaukolämpö. Tietenkin myös lämmöntuotantoon käytettävät lämpöpumput haukkaavat osaansa sähkönkulutuksesta.

 

Kaukolämmön sähköiset tuotantotavat

Monet kaukolämpöyhtiöt ovat lisänneet tuotantopalettiinsa sähkökattilat. Sähkökattiloilla hyödynnetään sähkönkäytön vuorokausivaihteluita ja pörssisähkön edullisia hintakausia. Samaan sähkön hintavaihteluun iskevät myös jo tehdyt ja tekeillä olevat lämpövarastot sekä osaltaan myös erilaiset lämpöpumput.

Kun sähköä on tarjolla runsaasti ja sen hinta on edullinen, kannattaa kaukolämpöverkkojen vettä lämmittää sähköllä. Kuumaa vettä voidaan myös entistä enemmän varastoida lämpövarastoihin ja lämpöakkuihin, joista lämpö saadaan asiakkaiden käyttöön lämmitystarpeen noustessa.

 

Tuulivoima muuttaa koko energia-alaa

Tuulivoiman lisääntyminen on tuonut lämpöyhtiöille uusia tapoja tuottaa päästötöntä lämpöä kilpailukykyiseen hintaan. Tämä korostaa hyvin myös maamme toimivien energiaverkkojen merkitystä. Toimiva lämpö- ja sähköinfra on etu kaikille ja se osaltaan takaa meille toimivat ja vahvat energiamarkkinat, on sitten kyse lämmöstä tai sähköstä. Keskitetty lämpöjärjestelmä on tehokas tapa hyödyntää erilaiset energiakentän muutokset.

Uusia lämmöntuotantomuotoja tutkittaessa ja kehitettäessä ovat sähkökattilat olleet yksi hyvä ja toimiva ratkaisu, jonka tekniikka on tuttua ja koettua. Jokainen meistä on kotonakin lämmittänyt vettä vedenkeittimellä ja joskus varastoinut kuumia juomia termospulloon nauttiakseen niitä myöhemmin, vaikka ulkona viileässä syys- tai talvisäässä.

 

Lämpökattiloita on ollut käytössä aiemminkin

Lämpöyhtiöillä on ollut käytössä sähkökattiloita jo pitkään. Niiden käyttötapa on vain muuttunut. Aiemmin sähkökattilat olivat lähinnä reservinä erikoistilanteiden varalle. Niitä on käytetty lähinnä poikkeusoloissa, kun niillä on paikattu muuta tuotantoa tai otettu avuksi äärimmäisissä pakkasissa. Osa reservinä olleista sähkökattiloista on purettu, mutta olemassa olevat kattilat sopivat nyt mainiosti uuteenkin käyttöön.

Lämpöverkkojen yhteyteen on rakennettu ja on rakenteilla myös uusia, entistä tehokkaampia sähkökattiloita, joiden tehot vaihtelevat muutaman kymmen ja 200 megawatin välillä. Siksi ilmojen viileneminen ja sähköinen lämmöntuotanto näkyy myös sähkön käytön kasvuna.

 

Laskee lämpöpalvelun päästöjä

Sähkökattiloiden käyttäminen osana kaukolämpöverkkoja laskee myös lämmöntuotannon päästöjä, jotka ovat monessa yhtiössä jo lähes nollissa. Päästöttömällä tuulisähköllä tuotettu lämpö korvaa polttamiseen perustuvaa lämmöntuotantoa. Tietenkin kaikki sähköiset lämmöntuotantotavat myös monipuolistavat kaukolämpöverkkojen lämmönhankintaa ja pitävät lämmöntuotannon perinteisen luotettavana kaikissa oloissa. Samalla sähkönkäyttö kaukolämmityksessä tasaa sähkön kysyntää hetkinä, jolloin sähköä muuten tarvitaan vähemmän ja auttaa omalta osaltaan tasaamaan sähkön hintavaihtelua.

 

Teksti: Ari J. Vesa Adato viestintä
Kuva: Scanstockphoto