PUHDASTA LÄMPÖÄ – SIKSES
Kokemäen Lämpö 40 vuotta

1980-
Yhtiö aloitti kaukolämpötoimintansa 1980-luvun alussa rakentamalla kolme pientä raskasöljykattilaa, joiden ympärille alettiin rakentaa myös kaukolämpöverkkoa.

Myöhemmin ne yhdistyivät ja vuonna 1990 hankittiin 9 MW raskasöljylaitos, jolla energiaa tuotettiin lähes vuosituhannen loppuun.

1998-
Vuonna 1998 yhtiö siirtyi fossiilisesta öljystä biopolttoaineisiin. Osoitteessa Kartanonvoima 6:ssa otettiin käyttöön 6 MW arinakattilalaitos, joka oli varustettu uusinta tekniikkaa olevilla savukaasun pesu- ja lämmöntalteenottojärjestelmillä. Pääpolttoaineeksi tuli puuhake.

Laitoksen erikoisuutena oli, että se pystyi lauhduttamaan savukaasut alle 30 °C asteeseen, hyödyntäen matalalämpöisen savukaasujen pesuenergian biopolttoaineen kuivaukseen.

Pelkästään kaukolämpöveteen lauhduttamalla savukaasut olisi saatu vain noin 60 asteisiksi. Tälle uudelle tekniikalle kaukolämpölaitos sai valmistuessaan KTM:n avustuksen, joka oli 30 % koko investoinnille.

2001-
Yhtiö rakennutti tontille myös puupolttoaineen murskaamon vuonna 2001 yhteistyössä kaupungin sekä Ympäristökeskuksen EU-tuen avustamana.
Aluksi murskaamo ja arinalaitos käsitteli myös syntypaikalla lajiteltua jätettä, jota se poltti sivuvirtana aina vuoden 2005 loppuun asti.

Tämän jälkeen on kuitenkin käsitelty ainoastaan puujaetta: metsätähdettä, risuja, hyvälaatuista purkupuuta ym. puujakeita.

2009-
Vuonna 2009 valmistui yhtiön uusi kaksivaiheinen puumurskaamo. Laitos kykeni käsittelemään polttoainetta 50 tonnia tunnissa. Tämä mahdollisti edelleen yhtiön liiketoimintojen kehittämistä. Yhtiön liiketoiminnan laajentuessa on siis samanaikaisesti kehitetty polttoaineterminaalitoimintoja, lisätty polttoaineen kuivausjärjestelmiä ja varastokenttiä. Tämä puolestaan on mahdollistanut polttoaineen hyvälaatuisen varastoinnin tontilla joko omaan käyttöön tai sitten myyntiin.

Talvella 2009 yhtiö otti käyttöön alkujaan 2006 valmistuvaksi sovitun  puupolttoaineita käyttävän 6 MW:n kaasutuslaitoksen (alkujaan pienvoimalaitos, joka oli sähköntuotannossa 2006-2008).

Voimalaitostoimittaja luopui hankkeesta kesällä 2008 tehdyn sopimuksen mukaisesti ja laitteet jäivät Kokemäen Lämmölle. Yhtiö otti osittain omana työnään ottanut kaasuttimen kaukolämpökäyttöön, jota tässä hankkeessa alusta asti mukana ollut VTT avusti.

2014-
Yhtiön 15 MW:n biopolttoaineisiin perustuva tuotantokapasiteetin lisäys valmistui 2014. Investointiin käytettiin yli 5 miljoonaa euroa. Osa investoinneista sai myös TEM-avustusta.

Päälaitokselle rakennettiin yksi 6 MW:n lisäkattila ja perunajauhotehtaalle 5 MW biopolttoainelaitos. Laitokset varustettiin myös savukaasupesuri- ja lto-laittein ja investointeihin sisältyi myös merkittäviä verkostoinvestointeja teollisuuden tarpeita silmällä pitäen.

Tämä Finnamylin perunajauhotehtaan yhteyteen rakennettu Kokemäen Lämmön neljäs biopolttoainekattila sekä tässä yhteydessä tehty yritysyhteistyö on ollut merkittävää molemmille osapuolille. Sillä on ollut iso rooli tehtaan toiminnan kehittymiselle ja laajentumiselle myös proteiinin tuotantoon, kuten myös kaukolämpöverkon tuotannon kehittämiselle. Tämä teollisuuden yhteyteen rakennettu monitoimilaitos tuottaa kauko- ja matalalämpöä, kuumaa vettä, kuumaöljyä sekä höyryä.

2020-
Maaliskuussa 2020 yhtiö luopui kokonaan turpeen poltosta ja kaukolämpötoiminnasta tuli hiilineutraalia. Tosin vähäinen turpeenkäyttö oli rajoittunut vain keskitalven muutamille viikoille. Paikallisen suon turvetta käytettiin näin 2012 lähtien, joka oli vain muutamia prosentteja yhtiön polttoaineista. Toisaalta sitä ennen 2000-luvun alkupuolelta lähtien turvetta ei käytetty tuotannossa lainkaan.

2021 valmistui liikekeskukseen yhtiölle uusi lämpöpumppulaitos, joka palvelee liikekeskuksen aluetta kaukojäähdytyksen ja lämmöntalteenoton osalta (kansanomaisesti ”hukkalämmöt”). Lämpöä otetaan talteen jopa jalkapallokentästä (toki talvella lämmitetään). Laitos tuottaa myös yhtiön kaukolämpöverkon pesureilta lisäenergiaa. Merkittävää oli, että Business Finland osallistui uuden tekniikan avustuksella lämpöpumppulaitosinvestointiin. Toivottavasti hanke lisää ymmärrystä lämpöpumppujen oikeanalaisen kytkennän ja keskittämisen merkityksestä sekä tähän liittyvistä kannattavuushaasteista.

Yhtiöllä on vielä käytössään öljylaitoksia ainoastaan varavoimana eri puolilla kaukolämpöverkostoa: urheilukenttä 9 MW, Sinituote 5 MW, museo 4 MW ja perunajauhotehdas 3 MW ja Puhdistamontie 4 MW. Osa laitoksista käynnistyy automaattisesti verkoston tehovajauksesta.