Kaukolämmön suosio säilyy vankkana. Viime vuoden aikana 80.000 uutta asukasta liittyi kaukolämmön piiriin. Ei ihme, sillä kaukolämpö on varma, huoleton ja ympäristöystävällinen lämmitysmuoto.

 

Kaukolämpö on edelleen kasvattanut suosiotaan suomalaisten keskuudessa, ilmenee tuoreista Energiateollisuus ry:n julkaisemista kaukolämpötilastoista. Viime vuoden aikana noin 80 000 uutta asukasta tuli kaukolämmön piiriin. Koska kaukolämmön asiakas on usein taloyhtiö, uusien asiakkuuksien määrä on pienempi, noin 3000. Vuodesta 1970 kaukolämmön asiakkaiden määrä on 30-kertaistunut.


Kaukolämmön päästöt ovat vähentyneet tasaista tahtia. Useimpien kaukolämpöverkkojen alueella on jo siirrytty biopolttoaineisiin ja hyödyntämään hukkaenergioita. Vuoden 2018 aikana päästöt laskivat 0,7 prosenttia, vuosikymmenessä laskua on ollut lähes 30 prosenttia.


Alenevien päästöjen suunta jatkuu tulevaisuudessakin, toteaa Energiateollisuuden energiamarkkinoista vastaava johtaja Pekka Salomaa.

 

Päästöjen lasku kiihtyy


 Kaukolämpöyhtiöt investoivat yhä vahvemmin vähäpäästöiseen lämmöntuotantoon. Energia-ala on vahvassa muutoksessa ja ala on ilmastokirittäjä. Kaukolämpöala ja lämmitysmarkkinat kokonaisuudessaan ovat keskeisessä asemassa tässä koko toimialan ilmastoloikassa.


 Näyttää siltä, että kaukolämmön päästöt laskevat alle puoleen ensi vuosikymmenellä, toteaa Salomaa.

Vielä fossilisia polttoaineita käyttävät yhtiöt ovat ilmoittaneet investoinneista, joilla päästöt saadaan alas ja koko ala suomalaisen teollisuuden ilmastoveturiksi. On hyvä muistaa, että useimpien lämpöyhtiöiden alueilla päästöt ovat jo nyt minimissä ja uusia päästöttömiä tuotantomuotoja otetaan käyttöön säännöllisesti. Asiakkaiden kannalta on ihanteellista, etteivät ilmastoinvestoinnit aiheuta kiinteistöjen omistajille ja asukkaille investointitarpeita. Lämpöyhtiöt hoitavat nämä investoinnit kehittäessään toimintaansa ja tuotantomuotojaan.


Lämmöntuotanto myös kasvussa


Asiakkaiden määrän lisäksi myös lämmön tuotantovolyymi on jatkanut kasvuaan huolimatta siitä, että rakennusten energiatehokkuus on kohentunut. Salomaa uskoo, että kaukolämpö säilyttää asemansa Suomen johtavana lämmitysmuotona jatkossakin.

 

Kaukolämmön käyttö vuonna 2018 kasvoi prosentilla. Tilastossa on mukana 170 kunnan kaukolämpötoiminta. Näistä kunnista 147:ssä pääasiallinen lämmönlähde oli kotimaiset polttoaineet, sekä teollisessa tuotannossa ja datakeskuksissa sivutuotteena syntyvä lämpöenergia.