Kaukolämpövuoden 2017 tilastot tuovat hyvin esiin kaukolämmön ympäristöystävällisyyden ja vahvan kotimaisuuden. Lämmöntuotannon hiilidioksidipäästöt ovat ennätysalhaalla ja jo 90 prosenttia kaukolämpökunnista tuottaa lämmön pääosin kotimaisilla energialähteillä ja jo 10 prosenttia lämmöstä saadaan ylijäämälämmöistä.
Palveleva kaukolämpö on käyttäjilleen varma ja ympäristöystävällinen lämmitysmuoto, jossa lämpöyhtiö vastaa lämmön riittävyydestä ja jakelun toimivuudesta kaikissa tilanteissa. Meille lämmöstä nauttiville ihmiselle se tarkoittaa huoletonta mukavuutta, lämmön ja lämpimän veden riittävyyttä silloin kun niitä tarvitsemme.
Kaukolämpö on valinta, joka on helppo tehdä ja johon voi luottaa. Se mukautuu ilman suuria investointeja myös muuttuviin tarpeisiin. Siksi kaukolämpö onkin Suomen suosituin lämmitysmuoto ja 66 prosenttia uudisrakennuksista liitettiin kaukolämpöön vuonna 2017.
Kaukolämmön hiilidioksidipäästöt ennätysmatalat
Kaukolämmön hiilidioksidipäästöt jäivät viime vuonna pienemmiksi kuin koskaan mittaushistoriassa.
Energia-alaa edustava Energiateollisuus (ET) on tilastoinut päästöjä yli 40 vuotta lähtien vuodesta 1975. Kuluvalla vuosikymmenellä kaukolämmön hiilidioksidipäästöt ovat laskeneet 26 prosenttia.
ET:n toimitusjohtaja Jukka Leskelä painottaa, että energiayhtiöt ovat investoineet ja investoivat jatkossa kivihiilen käytön vähentämiseen.
70 prosentilla uusiutuvat polttoaineet
– Jo 90 prosenttia kaukolämpökunnista tuottaa lämpönsä pääosin kotimaisilla energianlähteillä ja 70 prosenttia uusiutuvilla polttoaineilla tai hukkalämmöillä.
– Kaikilla hiiltä pääpolttoaineena käyttävillä paikkakunnilla on käynnissä konkreettisia toimia käytön leikkaamiseksi. 2020-luvulla käyttö vähenee marginaaliin, mutta senkin jälkeen hiili säilynee merkittävänä huoltovarmuuspolttoaineena, sanoo Leskelä
Hiili on varastoitavuutensa ansiosta hyvä huoltovarmuuspolttoaine, vaikka sitä ei normaalissa tilanteessa käytettäisikään. Kaukolämmön lähes 100 prosentin käyttövarmuus halutaan pitää ennallaan ja sitä varten tarvitaan polttoaine, jota voidaan varastoida mahdollisten muiden polttoaineiden tuotantovaikeuksien varalle ainakin suurimmissa yksiköissä. Muuten hiilenkäyttöä ollaan ajamassa alas.
Biomassaa turpeen tilalle
Biomassa on korvannut yhä enemmän turvetta. Kaukolämmön tuotantoon turvetta käytetään yli 30 prosenttia vähemmän kuin kymmenkunta vuotta sitten. Turpeen polton vähentyminen on osaltaan pienentänyt kaukolämmön hiilidioksidipäästöjä.
Tuorein tilasto osoittaa, että vuonna 2017 kaukolämmön hiilidioksidipäästöt vähenivät edellisvuodesta 3,6 prosenttia. Päästöt olivat 149 grammaa kilowattituntia kohden, kun vuotta aiemmin vastaava luku oli 154 grammaa.
Ylijäämälämpö vahvassa nousussa
Ennätyksiä rikottiin vuosi sitten myös ylijäämälämmön talteenotossa. Jo lähes 10 prosenttia koko Suomen kaukolämmöstä katettiin muun muassa jätevesien ja savukaasujen talteenotolla.
– Hukkalämmön hyödyntäminen on kasvussa ja siitä on tullut merkittävä kaukolämmön energialähde. Yhtiöt etsivät nyt erilaisia hukkalämpöjä yhdistettäviksi kaukolämpöjärjestelmään, kertoo Leskelä.
Uusiutuvilla polttoaineilla reilusti yli kolmannes
Uusiutuvien polttoaineiden osuus kaukolämmössä puolestaan nousi 36 prosenttiin. Eniten kaukolämmön tuotanto käytti uusiutuvista metsäpolttoaineita ja teollisuuden puutähteitä, joiden osuus oli 30 prosenttia.
– Uusiutuvaan energiaan voi rinnastaa myös hukkalämmön, kun ylijäämälämpöä hyödyntämällä vältetään polttoaineiden käyttöä, Leskelä huomauttaa.
Yhdessä uusiutuvien polttoaineiden ja hukkalämmön osuus hipoo yhdessä jo puolta kaukolämmön tuotannosta.
Uudisrakentaja suosii edelleen kaukolämpöä
Kaukolämpö on edelleen suosituin lämmitystapa kaikessa uudisrakentamisessa. Kaukolämmön osuus uudisrakennusten lämmitysmarkkinoilla kipusi viime vuonna 66 prosenttiin. Selvästi jäljessä tulevat sähkö ja lämpöpumput.
– Markkinaosuus osoittaa, että rakentajien ja asiakkaiden mielestä kaukolämpö on toimivin lämmitysmuoto taajamissa, joihin rakentaminen juuri nyt keskittyy, arvioi Energiateollisuuden toimitusjohtaja Jukka Leskelä.
Kaukolämpö menestyy myös jo valmiiden kiinteistöjen energialähteenä: siihen vaihtaa enemmän asiakkaita kuin kaukolämmöstä muihin lämmitysmuotoihin. Liittyneiden määrä kasvoi edellisvuodesta 1,5 prosenttia, kun uusia kaukolämpöliittyjiä oli vuonna 2017 yli 2 300. Irtautuneita oli noin 160, mikä vastaa 0,1 prosenttia kaukolämmön asiakaskunnasta.
Teksti: Ari J. Vesa