Kesä on ukkosten aikaa. Kuumat hellejaksot päättyvät usein ukkosiin. Ukkoset ovat luonnon voimannäytös, mutta tositilanteessa ilmiöstä on leikki kaukana. Salamat ovat voimakkaita sähköpurkauksia, jotka aiheuttavat muun muassa sähkölaitevaurioita. Ukkosiin kannattaakin varautua niin kotona kuin mökillä.

Ilmatieteen laitoksen mukaan jossain päin Suomea ukkostaa kesällä lähes päivittäin. Koko maapallolla jyllää joka hetki noin 2 000 ukkosta, jotka tuottavat noin 100 salamaa per sekunti.

Suorat salamaniskut asuinrakennuksiin, maatalouden eläinsuojiin tai muihin rakennelmiin voivat sytyttää tulipaloja.

– Luonto näyttää toisinaan voimiansa ja olisi väärin väittää, että pystyisimme hankkimaan niitä vastaan sähköisen talotekniikan keinoin 100 prosenttisen suojan. Mutta on selvää, jos kiinteistössä on panostettu salama- ja ylijännitesuojaukseen, todennäköisyys selvitä vahingoitta tai pienemmillä vahingoilla kasvaa, sanoo Sähkö- ja teleurakoitsijaliito STULin tekninen asiantuntija Jenna Kauppila.

Laki velvoittaa salamasuojauksen – eli rakennuksen ulkopuolisten sieppaimien – asennuttamiseen vain muutamassa tilanteessa. Salamasuojaus vaaditaan räjähdysvaaralliselta tilalta tai palavien nesteiden säiliöiltä. Myös osa ilmajohtoverkoista pitää suojata.

Riskiarviointia pitää tehdä erityisen tärkeissä kohteissa kuten esimerkiksi sairaalat, kulttuurihistorialliset rakennukset, datakeskukset ja korkeat rakennukset. Suoraa lakivelvoitetta suojauksen asennuttamiseen ei ole, mutta usein vakuutusyhtiöt ja terve järki vaativat suojauksen toteuttamista.

 

Varmista oma koti ja läheiset

Erityisen tärkeänä kukin varmasti pitää myös oman perheensä ja kotinsa turvallisuuden varmistamista. Sähkökeskukseen asennettavilla ylijännitesuojilla voidaan estää sähkölaitevaurioita. Rakennukset voidaan suojata salamasuojilla, jotka ohjaavat salamavirrat hallitusti maahan aiheuttamatta vahinkoa kulkureitillään.

Asennusstandardit edellyttävät ylijännitesuojia asennettavaksi erityisesti uudisrakennuksiin, jotka saavat sähkönsä ilmajohtoverkosta.

– Vanhaan kohteeseen näitä ei vaadita, mutta toki suositellaan, toteaa Kauppila.

Vaikka kiinteistön liittymä olisi toteutettu maakaapelilla, ilmajohtoa voi jakeluverkossa olla kauempana liittymästä. Todennäköisyys siihen, että salamavirta aiheuttaa vahinkoja on suurempi ilmajohdoilla kuin maakaapeleilla, mutta ei ole täysin pois suljettu maakaapelillakaan.

 

Suojaa aurinkopaneelit ylijännitteiltä

Aurinkopaneeleiden suojaus ylijännitteiltä on myös järkevää. Suojaus on tehtävä uudiskohteessa silloin, kun rakennus on muutoinkin suojattava ylijännitteiltä.

Myös vanhaan rakennukseen, johon asennetaan aurinkopaneelit, on suositeltavaa tehdä ylijännitesuojaus. Tämä on tärkeää etenkin silloin, kun rakennus sijaitsee paikassa, jossa uudisrakennukselle edellytettäisiin ylijännitesuojausta.

 

Tee näin, kun ukkonen jyllää

– Irrota sähkölaitteiden pistotulpat, olipa kiinteistössä ylijännitesuojaus tai ei

– Pysyttele sisätiloissa

– Jos olet ulkona, älä oleskele ympäröivää maastoa selkeästi korkeampien kohteiden välittömässä läheisyydessä tai aukealla paikalla

– Tarkista lähiympäristö salamaniskujen jälkeen: Palaako jossakin? Haiseeko oudolta? Kuuluuko sähkön aiheuttamia ääniä, epämääräistä sirinää tai muuta poikkeuksellista?

– Jos havaitset tulipalon tai muun merkittävän vaaran, toimi normaalien ensipelastusohjeiden mukaisesti: soita 112, turvaa itsesi ja muut ja suorita pelastustoimia.

Jos havaitset sähkön aiheuttamaa vaaraa tai muuta epänormaalia sähkölaitteistossa, katkaise sähköt sähkökeskuksen pääkytkimestä kääntäen. Huomaa, että vaikka sähkön pääkytkin on pois päältä, edeltävän jakeluverkon viat voivat silti aiheuttaa vaaraa asunnossa.

Älä koske sähkölaitteisiin ja vältä myös muiden isojen metallisten osien, kuten metallisen tiskipöydän koskettamista. Tilanteen rauhoituttua kutsu sähköalan ammattilainen paikalle tarkistamaan laitteiston turvallisuus ennen sähköjen palauttamista.

Salama- ja ylijännitesuojauksen asennus tulee teettää urakointioikeudet ja pätevyydet omaavalla sähköasennusyrityksellä.

 

Teksti: Ari J. Vesa, Adato viestintä
Kuva: Scanstockphoto