Suomalainen energiajärjestelmä selviää haasteista vahvuuksillaan. Korkea kotimaisuusaste, monipuolinen tuotantorakenne, uusiutuvan ja kotimaisen tuotannon korkea osuus ja vahvat siirtoyhteydet vähentävät haavoittuvuuksia.
Kotimainen energiantuotanto on selvinnyt Venäjän hyökkäyssodan käynnistämästä energiakriisistä hyvin, moneen muuhun eurooppalaiseen maahan verrattuna. Energian hinnat ovat nousseet, mutta Suomessa saatavan sähkön tukkuhinta on ollut eurooppalaisessa vertailussa jopa edullista.
Toimitus- ja huoltovarmuuteen liittyviä ongelmia ei ole ilmennyt, vaikka bioenergian tuonti Venäjältä päättyi pian sodan alkamisen jälkeen, ja energiasektorilla on jatkettu irtautumista venäläisistä fossiilisista polttoaineista.
Ilmastopolitiikka myös turvallisuuspolitiikkaa
– Osoittautui, että hyvä ilmastopolitiikka on myös hyvää turvallisuuspolitiikkaa. Panostus puhtaaseen tuotantoon on merkinnyt jatkuvaa energiaomavaraisuuden kasvua, toteaa Energiateollisuus ry:n toimitusjohtaja Jukka Leskelä.
Energiateollisuus ry:n liittokokousseminaarissa pohdittiin kriisin aiheuttamia ajankohtaisia haasteita. Venäläisestä energiasta irtautumista ei koeta ratkaisemattomaksi haasteeksi, mutta kehitettävää jää, kun ala pyrkii yhtäaikaisesti eroon energiayhteistyöstä ja haluaa jatkaa kunnianhimoista ilmastotyötä.
– Nyt pitää vauhdittaa investointeja ja purkaa esteitä niiden tieltä. Investointien edellyttämiä lupaprosesseja pitää sujuvoittaa, sanoo Leskelä.
– Muutettu sähkömarkkinalaki ja verkkoyhtiöiden muuttunut sääntely ovat lähes romahduttaneet investoinnit sähköverkkoihin, ja se on todellinen haaste, kun sähkön käyttö lisääntyy jatkossa. Tarvitsemme myös kehityksen kärjessä olevalle ja nykyaikaiselle osaavaa ja laaja-alaista työvoimaa viemään energiamurrosta läpi, muistuttaa Leskelä.
Ala uudistuu jatkuvasti
Huoltovarmuuden ylläpito edellyttää alan yhtiöiltä jatkuvaa uudistumista, kun ilmastohaasteeseen ja Venäjän aloittaman sodan aiheuttamaan kriisiin etsitään yhteistä ratkaisua. Yhtiöt etsivät uusia päästöttömiä energialähteitä, hukkalämpöjen hyödyntäminen, tuulivoima, vaihtuvan tuotannon edellyttämä energian varastointi ja kaasun osuus ovat vahvassa kasvussa.
– Tässä keskustelussa on hyvä muistaa, että ilmastonmuutosta ei ole peruttu, toteaa Energiateollisuus ry:n hallituksen puheenjohtaja Arto Sutinen.
– Tarve irtautua Venäjän fossiilisista energialähteistä nopeuttaa myös ilmastonmuutoksen tiekarttojen rakentumista. Energiateollisuus on valmis tähän. Tuomme tekojen kautta ratkaisuja koko yhteiskunnalle, korostaa Sutinen.
Teksti Ari J. Vesa, Adato viestintä
Kuva: Scanstockphoto