Suomessa varaudutaan talven aikana sähköpulasta johtuviin sähkökatkoihin. Sähkökatkojen vaikutukset ovat kaukolämpötaloissa lämmityksen osalta pieniä. Sähkökatkon aikana on kuitenkin syytä välttää lämpimän veden käyttöä.
Sähköpulaan varautumisessa on hyvä muistaa, että voimme jokainen omilla toimillamme ehkäistä sähköpulaa ja siitä johtuvia sähkökatkoja. Käyttämällä sähköä säästeliäästi ja siirtämällä käyttöä hiljaisimpien tuntien aikaan tai aikaan, jolloin sähköä on tarjolla runsaasti, saattavat sähköpulan vaikutukset jäädä vain varautumiseksi.
Sähkökatkot vaikuttavat käytännössä kaikkiin lämmitysmuotoihin, lukuun ottamatta asuntokohtaisia tulisijoja. Sähkökatkoja on esiintynyt kaukolämmitetyissä taloissa aiemminkin. Sähkökatkojen vaikutukset ovat kaukolämpötaloissa pieniä.
Vaikka kaukolämpötaloissa mahdollisten sähkökatkojen vaikutukset ovat pieniä, on hyvä huomioida muutama asia. Pakkaskaudella saattaa taloon tuleva kaukolämpövesi olla jopa reilusti yli 100 asteista. Sähkökatkon alkaessa pysähtyy myös lämpöjärjestelmän säätölaitteen toiminta lämmönjakohuoneessa, samoin lämmitysvettä patteriverkostossa kierrättävä kiertovesipumppu.
Lämmitysvesi saattaa kiertää hieman painovoimaisesti talon lämmönjakoverkostossa ja pattereissa, mutta pääsääntöisesti patterit alkavat viilenemään. Talon rakenteet pitävät kuitenkin hyvin lämpöä mahdollisen kahden tunnin sähkökatkon ajan, eikä asuntojen lämpötila pääse pahasti laskemaan, jos asunnoissa on huolehdittu ikkunoiden ja ovien tiiveydestä.
Asukkaat voivat vielä laskea ikkunoiden ja ovien kautta tapahtuvaa lämpöhukkaa esimerkiksi sulkemalla sälekaihtimet tai rullaverhot ja vetämällä verhot ikkunoiden eteen. Jos ovien ja ikkunoiden tiivisteet ovat jääneet huoltamatta ja vaihtamatta, voi pahoja lämpövuotoja estää myös esimerkiksi ikkunan ja oven eteen laitettavalla huovalla tai muulla peitteellä.
Älä käytä kuumaa vettä
Ainoa sähkökatkosta syntyvä riski kaukolämpötalossa on kuuman veden lämpötilan nousu. Kun sähköt ovat päällä, huolehtii säätölaite lämminvesiputkistossa virtaavan veden lämpötilan pysymisestä tasaisena, noin 58 asteisena, avaamalla ja sulkemalla veden lämpöä tasaavaa venttiiliä. Sähkökatkon tullessa venttiili pysähtyy yleensä siihen asentoon, jossa se silloin on.
Kun venttiili on pysähtynyt eikä se enää säädä lämpimän veden käyttöputkistossa kiertävän veden lämpötilaa, saattaa veden lämpötila nousta jopa 100 asteiseksi, jos lämmintä vettä asunnoissa käytetään. Käyttövesijärjestelmän lämmönvaihtimessa muodostuu uutta lämmintä käyttövettä sitä mukaan, kun vettä juoksutetaan hanoissa ja kun säätö ei toimi, saattaa veden lämpötila nousta polttavaksi.
Kun säätölaitteet eivät toimi, ei veden lämpötilaa voi tietää ja hallita, vaan se riippuu siitä, mihin asentoon venttiilit ovat jääneet. Jos lämpimän käyttöveden lämpötila nousee veden juoksuttamisesta liikaa, eivät esimerkiksi termostaattihanat pysty sekoittamaan kylmää ja lämmintä vettä oikeassa suhteessa. Sähkökatkon aikana, jos vedenjakelu toimii, voi vipuhanasta ottaa esimerkiksi juomavettä vipu äärioikealle eli kylmälle käännettynä.
Lämpimän veden käyttö on syytä lopettaa katkon ajaksi myös siksi, että kuuma vesi saattaa tuoda lisäksi haasteita käyttövesiputkistoille ja hanoille. Putkistot on suunniteltu kestämään jatkuvaa kulutusta 70–80 asteisella vedellä ja hetkellistä kulutusta 90–95 asteisella vedellä. Jos kuumaa vettä juoksutetaan sähkökatkon aikana, saattaa lämpötila käyttövesiputkistossa nousta jopa yli 100 asteen.
Veden kuumenemisen riskin voi myös esimerkiksi torjua katkon alkaessa lämmönjakohuoneessa tehtävillä venttiilien sulkemisilla. Tämä työ kuuluu taloyhtiöissä huoltomiehille, mutta he tuskin ehtivät kaikkiin taloyhtiöihin asiaa hoitamaan. Toinen vaihtoehto on valita taloyhtiössä muutama vastuuhenkilö ja opastaa heidät tehtävään.
Teksti: Ari J. Vesa, Adato viestintä
Kuvat: Scanstockphoto
