Tilastokeskuksen julkaisemien tilastojen mukaan kaukolämmön markkinaosuus kaikista uudisrakennuksista oli vuonna 2016 63,8 %, joka on enemmän kuin koskaan aiemmin tilaston historiassa. Rakentajille kaukolämpö on ylivertaisen helppo, joustava, kilpailukykyinen ja ympäristöystävällinen.

Kaukolämpö on Suomen lämmityksen selkeä markkinajohtaja, jonka piirissä asuu noin 2,7 miljoonaa suomalaista. kolme neljännestä uusista rakennuksista kytketään kaukolämpöön. Lisäksi muista lämmitystavoista kaukolämpöön siirtyvien määrä kasvaa vuosi vuodelta.

– Kaukolämpö on asiakkaalle helppo lämmitysmuoto. Lämmityksen hoitavat energiayhtiön ammattilaiset ja lämmintä vettä on aina käytettävissä, kiteyttää johtaja Jari Kostama Energiateollisuus ry:stä.

Kaukolämpöverkoissa siirretään tuotantolaitoksilla tuotettu lämpöenergia asiakkaille kuumana vetenä, joka luovuttaa lämpöä taloon lämmönsiirtimen välityksellä. Kaukolämpövesi palaa jäähtyneenä paluuputkessa takaisin tuotantolaitokseen uudelleen lämmitettäväksi.

Jo 37 % hiilineutraalisti tuotettua

Noin kolmannes kaukolämmöstä perustuu uusiutuviin energianlähteisiin. Lisäksi on jo alettu hyödyntää eri puolilla yhdyskuntaa syntyvää ylijäämälämpöä. Esimerkiksi datakeskukset toimivat sähköllä tuottaen samalla runsaasti lämpöä, joka voidaan ottaa talteen kaukolämmöksi.

Lämpölaitosten polttoaineina käytetään hyvin paljon biomassaa, ja yhä useammin lämpöä tuotetaan myös lämpöpumpuilla. Kostaman mukaan lämmön tuotantoon on tulossa myös täysin uusia lähteitä kuten geoterminen energia. Siinä hyödynnetään maankuoren lämpöä pumppaamalla vettä syvälle maahan. Siellä kuumenneesta paluuvedestä otetaan lämpö talteen lämmönsiirtimellä.

Puhtaammin tuotettua lämpöä

Kostama muistuttaa, että asiakkaan saama lämpö on jatkuvasti puhtaammin tuotettua ilman, että hänen tarvitsisi tehdä mitään muutoksia omaan lämmitysjärjestelmäänsä.

– Kaukolämmön tulevaisuus on erittäin hyvä Suomessa, sillä olemme menossa kohti yhä päästöttömämpää kaukolämmön tuotantoa. Uusiutuvien energialähteiden käyttö kasvaa ensi vuosikymmenellä jo puoleen, ja ennen pitkää kaukolämmön tuotanto tulee olemaan kokonaan päästötöntä, Jari Kostama ennakoi.

Kansainvälisessä vertailussa edullista

Kaukolämmöllä on 50-vuotinen historia Suomessa, ja kaukolämpöverkkoa on lähes 15 000 km. Kostaman mukaan vuosikymmenten aikana on kertynyt mittava asiantuntemus kaukolämmön tuotannossa, jakelussa ja käytöstä asiakkaiden rakennuksissa.

– Suomalainen kaukolämpö on kansainvälisessä vertailussa yksi edullisimmista, toimitusvarmuudessa ykköstilalla ja energiatehokkuudeltaan huippuluokkaa, Kostama luettelee.

– Tyypillisesti meillä tuotetaan sekä sähköä että kaukolämpöä samassa laitoksessa, mikä on huomattavasti tehokkaampaa kuin niiden tuottaminen erikseen. Kaukolämmön tuotannon hyötysuhde onkin Suomessa erittäin hyvä eli yli 90 % lähes riippumatta käytetystä polttoaineesta.

Kaukolämpöä myös pientaloihin

Myös pientaloihin valitaan usein kaukolämpö, jos sitä on alueella tarjolla. Pientalojen osalta sähkölämmityksen suosion lasku näyttäisi pysähtyneen ja maalämmön osuus tasaantuneen noin 55 %:n tasolle.

Kaukolämpö on uudisrakennuspientaloissa kolmanneksi suosituin lämmitysvaihto. Näitä lukuja selittänevät ainakin osittain viime vuosien sähkön hintakehitys sekä se, että merkittävä osuus pientaloista rakennetaan alueilla, joissa kaukolämpöpalvelua ei käyttäjien toiveista huolimatta ole saatavilla.

Kaukolämpö on sähkölämmön tapaan asukkaille vaivaton lämmitysmuoto, jossa myyjä ottaa vastuun lämmön tuottamisesta ja järjestelmän toimivuudesta talon sisäistä järjestelmää lukuunottamatta. Asukkaiden ei tarvitse huolehtia lämmöntuotannon huolloista ja toimivuudesta.

Lue lisää kaukolämmöstä täältä.

Lämmitystapojen markkinaosuudet uudisrakennuksissa, kaikki rakennukset
Lämmitystapojen markkinaosuudet uudisrakennuksissa, pientalot