Vaikka kaukolämpöverkko on Kokemäen taajamassa melko kattava, on toiminta kasvanut tasaisesti, kun verkostoon on liitetty yrityksiä, joille lämpö, höyry ja muut yhtiön palvelut ovat tärkeitä. Kehittyvillä kaukolämpöverkoilla on merkittävä rooli ilmastonmuutoksen torjunnassa ja yhtiö on tehnyt suuria investointeja oman alueen elinkeinoelämän hyväksi.

Kokemäen Lämpö Oy:n kaukolämpötoiminta laajenee. Vaikka Kokemäen taajamassa kaukolämpöverkko on melko kattava, niin verkkoon on liitetty isojakin kaukolämpöliittymiä, lähinnä yrityksiä. Luonnollisesti tämä on johtanut oletettua suurempiin vuosi-investointeihin, joita on tehty ilman ulkopuolista rahoitusta. Parin vuoden aikana tuotannon ja verkoston investointeihin on käytetty lähes miljoona, kertoo Jukka Järvenpää Kokemäen Lämpö Oy:stä.

Investoinnit näkyvät yhtiön katteen kasvuna sekä liikevaihdon hienoisena kasvuna. Yhtiön liikevaihto on lisääntynyt viimeisen 10 vuoden aikana yli 100 prosenttia. Käyttökatteen kasvu on mahdollistanut investoinnit Kokemäen Lämmön kestävään kehittämiseen ja ympäristöystävällisyyteen panostamiseen.

 

Kaukolämpöverkot ovat mahdollisuus

– Muutoksen tuulet puhaltavat voimakkaasti myös energia-alalla. Erityisesti IPCC:n ilmastoraportti ja sen johdosta käytävä keskustelu on nostanut alamme temppelin harjalle. Muutoksia on varmasti tulossa. Toisaalta kaukolämpöverkot mahdollistavat energian tuottamisen eri polttoaineilla ja ratkaisuilla, jopa useammalla tuotantotavalla samanaikaisesti, muistuttaa Järvenpää.

Kaukolämmön tuottamisessa voidaan hyödyntää esimerkiksi teollisuuden kattiloita ja niiden hukkaenergiaa, prosessivesiä, sähkön ja lämmön yhteistuotantoa, kiertotalousratkaisuja lämmöntuotannossa. Näin kaukolämpöverkostojen tuotantoratkaisut, niiden muunneltavuus ja rajaton valinnanvapaus mahdollistavat erittäin tehokkaan päästöjen hallinnan sekä ympäristön huomioonottamisen ja laajan kehitystyön.

Kaukolämmön markkinaosuus huomioiden ovat lämpöverkot tehokas ja nopea keino, tai jopa edellytys, kohti hiilineutraaliutta ja kestävää kehitystä. Imastonmuutoksen torjunta nostaa kaukolämmön merkityksen aivan uudelle tasolle.

– Toivottavasti kaukolämpöverkkojen merkitys ymmärretään laajemmin. Myös päättäjien pitäisi ottaa tästä koppi. Esimerkiksi hajautetut järjestelmät, öljy- , sähkö- ja puukattilat sekä maa- ja ilmalämpöpumput ovat toimintaedellytys silloin, kun ollaan kaukolämpöverkon ulkopuolella. On ymmärrettävää, että kovin isoja ja nopeita tai merkittäviä toimia ilmastonmuutoksen kannalta näillä hajautetuilla järjestelmillä voida kuitenkaan saavuttaa.

– Kuntien ja taajamien pitäisi entisestään vahvistaa energiatehokkuuttaan ja kehittää kaukolämpöverkkojaan. Ei sovi myöskään unohtaa, että lämpölaitosten energia tulee usein lähialueelta ja työllistää esimerkiksi paikallista metsä- ja maataloutta. Parhaimmillaan, eritoten ympäristömielessä, ovat kuitenkin kiertotaloutta hyödyntävät ratkaisut, esimerkkinä Kokemäki, jossa kerätään talteen myös kotipuutarhojen ja -pihojen puupohjaiset puumateriaalit, Jukka Järvenpää kiteyttää.

 

Edullinen energia houkuttelee yrityksiä

Edullinen energia on usein merkittävä asia myös paikkakunnan teollisuudelle ja yrityksille, joiden ei tarvitse erikseen investoida enää omaan lämmön- tai höyryntuotantoon. – Kun nämä asiat ovat kunnossa, sillä on vaikutusta koko paikkakunnan hyvinvointiin. Siis koko paikkakunta hyötyy ja ympäristö kiittää.

Kokemäen Lämmön euromääräinen energian myynti kasvoi viime vuonna yli 4 prosenttia ja kaukolämmöstä tuotettiin 96,3 prosenttia kotimaisilla polttoaineilla, josta paikallisen turpeen osuus oli 8,5 prosenttia ja savukaasujen lämmön talteenoton osuus 12 prosenttia. Öljyä jouduttiin käyttämään vielä 3,7 prosenttia höyryntuotantoon, höyryntuotannossa eteen tulleiden teknisten haasteiden vuoksi.

 

Puupohjainen polttoaine kattaa lähes 88 prosenttia Kokemäen Lämmön käyttämistä polttoaineista. Polttoaine hanki-taan pääosin oman Kartanonvoiman laitoksen yhteydessä olevan polttoaineterminaalin kautta, jossa se käsitellään it-se tuotantoon sopivaan muotoon.

 

Puupohjainen polttoaine, jonka osuus tuotannosta on 87,7 prosenttia hankittiin pääsääntöisesti yhtiön oman polttoaineterminaalin kautta. Tästä noin kolmannes saatiin terminaaliin käsittelemättömänä puuraaka-aineena, joka sitten valmistettiin polttoaineeksi yhtiön omalla murskaimella, kuivattiin edelleen varastoitavaksi kentälle ja sieltä polttoon.

– Luonnollisesti tämä erä vaikuttaa eniten kaukolämmön hintaa huojentavasti ja korottaa tuotannon jalostusarvoa. Tässä mielessä Kokemäki ja sen asukkaat ovat kiertotalousasiassa olleet jo pitkään edelläkävijöitä. Ajansaatossa tämä on koko ajan parantunut ja tulee vielä paranemaan. Tämä siis on myös erittäin merkittävä ympäristöasia.

 

Kokemäen Lämmön käyttämät puupolttoaineet käsitellään omassa polttoaineterminaalissa.

 

Yhteistyötä teollisuuden ja yritysten kanssa

Yhtiö on siis investoinut edelleen kaukolämpöverkkoihin, kestävään energian tuotantoon ja energiansäästöön. Näitä investointeja tehtiin eritoten yhteistyössä teollisuuden ja yritysten kanssa, päämääränään näiden tarpeiden ja tuotantoedellytysten parantaminen paikkakunnalla.

– Erinomainen esimerkki tästä on Finnamyl Oy:n perunajauhotehtaalle vuonna 2014 rakennettu monitoimikattila, jolla korvattiin fossiilisia polttoaineita. Laitosta on kehitetty jatkuvasti aina tähän saakka yhteistyössä asiakkaan kanssa ja heidän muuttuvien tarpeidensa mukaisesti. Laitos tuottaa nyt matalämpöä 30 – 40 C, kaukolämpöä 80 – 115 C, pro-sessilämpöä 125 – 135 C, kuivausenergiaa 280 – 300 C, sekä höyryä 180 C, kertoo Järvenpää.

– Tämä biolämpölaitos hoitaa tehtaan energiatarpeet sen tuotantokaudella, mutta taipuu myös erittäin nopeasti pelkäksi kaukolämpökattilaksi. Sitä käytetäänkin kaukolämpöverkkoon tehtaan varsinaisen tuotantokauden ulkopuolella. Laitos on siis tässä mielessä ainutlaatuinen, innovatiivinen ja edustaa kokoluokassaan alan huippuosaamista.

 

Energiaratkaisut toivat laajennuksen

Täällä lämpöyhtiön energiatuotantoon tekemien panostusten johdosta myös asiakas laajensi merkittävästi toimintaansa rakentamalla perunajauhotehtaalle ylijäämänä tulleen solunesteen hyödyntämiseen proteiinitehtaan, joka vaati sitten energiapaletin laajentamista, jopa höyryyn. Myös määrällinen kasvu oli huomattava.

– Tämä on kokonaisuutena eriomainen esimerkki yritysten välisestä yhteistyöstä, joka parhaimmillaan ketjuuntuu uusiin asioihin, tuotantoon ja investointeihin. Tämä on myös loistava esimerkki kiertotalousasiasta, joka on kehittynyt pitkälle ja monitahoiseksi kokonaisuudeksi määrätietoisen yhteistyön ansiosta. Menestystarina, jota on ilo levittää myös ympäristömielessä, iloitsee Jukka Järvenpää.

Viimeisimpänä kehitysaskeleena täällä yhtiö otti kesän aikana käyttöön omana työnä suunnitellun ja toteutetun savukaasupesurin ja parantaen näin laitoksen savukaasujen puhdistusta ja lämmöntalteenottoa onnistunein tuloksin. Kiitos tästä kuuluu yhtiön erittäin osaavalle ja ammattistaitoiselle henkilöstölle sekä yhteistyökumppaneille.

 

Teksti: Ari J. Vesa, Adato
Pääkuva: Scanstockphoto