Kaikkien lämmitykseen tai ilmastointiin liittyvien järjestelmien kunto on järkevää varmistaa jo nyt syksyllä. Näin vältytään ikäviltä yllätyksiltä, kun lämmitystä toden teolla tarvitaan. Kunnossa olevat ja hyvin säädetyt järjestelmät säästävät myös energiaa ja talvesta selvitään kustannustehokkaasti ilman huolia.

 

Syksyn tulo ja ilmojen viilentyminen alkaa näkyä kaukolämmön kulutuksessa. Hyvin huolletut ja säädetyt laitteet sekä toimiva automatiikka säästävät lämmityksessä ja ilmastoinnissa. Hyvin toimivista järjestelmistä saadaan suurimmat säästöt kotiin talvikaudella.

Miten meillä huolletaan ja uusitaan lämmitysjärjestelmiä? Kysytäänpä Motivan asiantuntijan, Minna Tolvasen mielipidettä.

– Parannettavaa löytyy varmasti. Lämmityslaitteistoja uusitaan lähinnä nykyisten lämmityslaitteistojen teknisen käyttöiän lähestyessä loppuaan tai hieman sen jälkeen. Toisaalta siinä vaiheessa moni kiinnittää erityistä huomiota uuden lämmityslaitteiston energiatehokkuuteen tai voi vaihtaa lämmitystavan täysin uuteen energiatehokkaampaan vaihtoehtoon, kertoo Tolvanen.

Tietoisuutta LVI-laitteistojen energiatehokkuudesta ja huolloista pyritään lisäämään Talotekniikan viestintäfoorumin kautta, jossa on mukana useita asumisen ja talotekniikan keskeisiä tahoja.

Viestintäfoorumin työn perustana ovat rakennusten energiatehokkuusdirektiivin artiklat 14 ja 15, joissa määrätään lämmitys, ilmanvaihto- ja ilmastointijärjestelmien tarkastuksista. Suomessa artiklat toimeenpannaan vaihtoehtoisilla toimilla.

 

Miten tottua taas viileämpään?

– Syksyllä säiden viiletessä kroppa voi kaivata lämpimämpää huonelämpötilaa, mutta kun väki tottuu viileyteen, voidaan sisälämpötilaa vähitellen hieman alentaa, toteaa Tolvanen. Huonelämpötilan laskemisen säästövaikutus paranee samaa tahtia energiahintojen nousun ja ilmojen viilenemisen kanssa.

Kiinteistön ylläpito on tehokasta, kun kaikkien laitteiden ja järjestelmien toiminta varmistetaan jo syksyn aikana, jolloin talvi ei tuo mukanaan kalliita yllätyksiä, kun laitteet toimivat kuten pitääkin.

– Suosittelen tarkistamaan esimerkiksi kaukolämmön ja hybridilämmityksen automatiikan toiminnan jo ensimmäisillä pikkupakkasilla. Samoin on syytä varmistaa spot-sähköä eli pörssisähköä seuraavan automaation ja tarpeenmukaisen ilmanvaihdon säädön toiminta, Tolvanen muistuttaa.

 

Kunnossa ja automatiikassa vaihtelua

Lämmitysjärjestelmien kunnossa ja automatiikassa on paljon vaihtelua talokohtaisesti niin omakotitaloissa kuin taloyhtiöissä.

– Omakotitaloissa toiset huollattavat lämmityslaitteita säännöllisesti, toisilta huollot voivat unohtua. Myös automatiikan kunto ja mahdollisuudet vaihtelevat paljon omistajan osaamisen tai mielenkiinnon mukaan. Osassa omakotitaloja voi olla esimerkiksi vain sähköpattereiden termostaatit, joita sitten tarpeen mukaan säädellään ja jollakin voi olla automaatio liitettynä ohjausjärjestelmään, jolla voidaan sähkölämmitteisiä kohteita ohjata esimerkiksi pörssisähkön hinnan mukaan varaamalla lämpöä halpojen hintojen aikana, miettii Tolvanen.

Yhtä tärkeää on tuntea oma kaukolämpölaitteisto ja sen säädöt sekä hyödyntää niitä ympäri vuoden. Toimiva automaatio ja termostaatit ovat yhtä tärkeitä lämmityskulujen kurissa pitäjiä myös kaukolämmössä.

– Myös taloyhtiöiden osalta vaihtelua on paljon. Toiset taloyhtiöt seuraavat lämmitysjärjestelmien kuntoa tarkemmin kuin toiset. Varsinkin suuremmissa taloyhtiöissä myös huoltohenkilön osaaminen vaikuttaa sekä kunnon että automatiikan toimintaan.

 

Osataanko säästöpotentiaalia hyödyntää

Viime vuosina lämmityksen optimointi ja säästömahdollisuudet ovat tulleet tutuiksi yhä enenevissä määrin, ja kiinnostus lämmön- sekä kustannusten säästöön on lisääntynyt. Motivan ylläpitämään valtakunnalliseen Asiaa energiasta -energianeuvonnan palveluun on tullut paljon kyselyitä lämmityksen säädöistä ja optimoinnista sekä omakotiasujilta että taloyhtiöiden asukkailta.  Lämpöpumppujen ja hybridilämmityksen lisääntyminen on osaltaan tehostanut myös lämmitystä.

Järjestelmien tunteminen ja säätöosaaminen riippuu paljon talon omistajasta tai taloyhtiön huoltoliikkeen osaamisesta ja asukkaiden aktiivisuudesta. Ei riitä, että laitteet on kerran asennettu, paras energiatehokkuus saavutetaan osaamisella.

– Taloyhtiöissä hallituksen on hyvä tunnistaa vähintään käytössä olevat laitteistot ja näiden toiminnan ja ohjauksen perusteet, mutta osaava huoltohenkilö on enemmänkin avainasemassa taloyhtiöissä. Jos taloyhtiössä ei ole huoltoyhtiötä, tulisi hallituksen tai muun vastaavan asukkaan ottaa koppia yhteisien järjestelmien tuntemuksesta ja niiden säädöistä sekä säästöpotentiaalista. OKT:issa olisi erittäin suotavaa, että jokainen omistaja tuntisi omat tekniset järjestelmänsä sekä opettelisi käyttämään niitä vähintään auttavalla tasolla sekä tunnistamaan, milloin tarvitsee kutsua ammattilainen paikalle, muistuttaa Tolvanen.

 

Säästömahdollisuuksia löytyy

Säästömahdollisuudet ovat luonnollisesti kiinteistökohtaisia. Paras ratkaisu ei löydy pelkästään lämmitys- ja ilmastointilaitteista tai automaatiosta.

– Lämmityksen puolella paras säästö on ensin minimoida lämmöntarvetta ja sitten kiinnittää huomioi lämmönlähteeseen. Katsotaan ensin turhat lämpöhäviöt pois esimerkiksi ikkunoiden ja ovien tiivistyksillä, jos uusiminen ei ole ajankohtaista. Lämpöhäviöitä voi kartoittaa myös lämpökamerakuvauksella, jossa kylmillä keleillä paikallistetaan lämpövuodot ja näitä voidaan sitten tiivistää, painottaa Tolvanen.

– Ilmanvaihdon osalta on ensiarvoisen tärkeää huolehtia riittävästä korvausilmasta ja sen jälkeen tarkastella ilmanvaihdon muu energiatehokkuus mahdollisuuksien mukaan. Kannattaa tarkastaa aikaohjelmat, lämmöntalteenotto, laitteistouusinnat ja -lisäykset.

Jokaisen kannattaa kotonaan varmistaa tarpeenmukainen lämmitys ja lämmön vapaa kierto siirtämällä huonekalut ja verhot pois pattereiden edestä.

– Laitteistojen huolloilla pidetään huolta siitä, että lämmitysjärjestelmät toimivat hyvällä hyötysuhteella eikä vaikka ohjauksessa ole vikaa tai vuotoja, jotka lisäisivät energiankulutusta, korostaa Minna Tolvanen Motivalta.

 

Teksti: Ari J. Vesa, Adato viestintä
Kuva: Rodeo