Energiayhtiöt investoivat Suomessa vuosittain yli kaksi miljardia euroa puhtaampaan ja parempaan teknologiaan sekä energiajärjestelmän toimivuuteen. Kansainvälisen energiajärjestö IEA:n maa-arvio toteaa Suomen toteuttavan määrätietoista politiikkaa kohti vuodelle 2030 asetettuja ilmastopoliittisia tavoitteita.
Suomen asema energiamurroksessa on hyvä niin energiajärjestelmän, osaamisen kuin viennin kannalta, arvioi energia-alaa edustavan Energiateollisuuden (ET) toimitusjohtaja Jukka Leskelä.
– Kansainvälisen energiajärjestön (IEA) tänään julkistettu maa-arviointi osoittaa, että Suomen pitkäjänteinen energiapolitiikka on tuottanut tulosta.
Leskelä korostaa, että menestyksemme perustuu monipuolisiin energianlähteisiin kuten bioenergiaan, ydin-, tuuli- ja vesivoimaan.
Suomi saa kansainvälistä tunnustusta
Suomi toteuttaa määrätietoista politiikkaa vuodelle 2030 asettamiensa ilmastopoliittisten tavoitteidensa, kuten öljyn käytön puolittamisen ja kivihiilen energiakäytön kiellon toteuttamiseksi. IEA kuitenkin muistuttaa, että hallituksen on keskityttävä kustannustehokkaisiin toimenpiteisiin tavoitteidensa saavuttamiseksi.
Esimerkiksi tavoiteltaessa 30 % uusiutuvien osuutta liikennepolttoaineissa, Suomen on johtavana kehittyneiden biopolttoaineiden tuottajana varmistettava, että tavoitteeseen pyritään käyttämällä raaka-aineita kestävällä tavalla. Investointien tulee myös kannustaa uusiin biopolttoaineisiin. Biopolttoaineita käytetään kaukoliikenteen ja merenkulun tavarakuljetuksiin sekä ilmailuun.
Lisää nollapäästöisiä kulkuneuvoja
IEA antaa tunnustusta Suomen pyrkimyksille vähentää autojen omistusta ja siirtymistä kohti uusia liikennepalveluja. Tämä ei kuitenkaan saa tapahtua liikenteen kokonaispäästöjen kustannuksella.
– Tarvitaan kokonaisvaltaista näkökulmaa, joka edellyttää myös autojen ja liikennejärjestelmien energiatehokkuuden parantamista ja lisää nollapäästöisiä kulkuneuvoja, muistutti IEA:n varapääjohtaja Paul Simons.
– IEA:n keskeiset suositukset liittyvät määrätietoiseen kehitykseen kohti vuoden 2050 energia- ja ilmastotavoitteita, verotuksen ja tukien tarkistamiseen sähkön ja lämmön yhteistuotannossa ja liikenteessä, ajoneuvojen tehokkuuden, nollapäästöisten ajoneuvojen ja verotuksellisten toimenpiteiden edistämiseen liikenteessä sekä vuoropuheluun pohjoismaisten ja baltialaisten naapureiden kanssa. Monella näillä sektorilla olemme jo aloittaneet suosituksen mukaisia toimia ja jatkossa niitä tulee varmasti lisää, sanoo asunto-, energia- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen kommentoidessaan IEA:n raporttia.
Nollapäästöisyys ajoneuvoissa ja liikenteessä toteutuu parhaiten sähköautojen määrää kasvattaen.
Politiikan poukkoilevuus myrkkyä
– Aktiivisen ja vaikuttavan ilmastopolitiikan mahdollistaminen on taannut, että energia-alan on helppo yhtyä maa-arvioinnin suositukseen ennakoitavan energiapolitiikan ja pitkän aikavälin ilmastostrategian välttämättömyydestä, muistuttaa Leskelä.
Energiayhtiöt investoivat Suomessa vuosittain yli kaksi miljardia euroa puhtaampaan ja parempaan teknologiaan sekä energiajärjestelmän toimivuuteen. ET:n toimitusjohtaja painottaa, että investoinneille politiikan poukkoilevuus tai toimintaympäristön epävakaus ovat myrkkyä.
– Jatkuvat ja nopeat muutokset tuki- ja verojärjestelmissä luovat epävarmuutta ja haittaavat toivottuja investointeja. Poliittisen ohjauksen on perustuttava vaikutuksiin, kuten kasvihuonekaasujen vähentämiseen. Ei ole järkeä ohjata yksittäisiä teknologioita tai energialähteitä tuilla, veroilla eikä kielloilla, sanoo Leskelä.
Alueellinen yhteistyö tärkeää
IEA huomioi maa-arvioinnissaan myönteisesti energian toimitusvarmuuden sekä Suomen verrattain suuret panostukset teknologian kehitykseen ja käyttöönottoon. Lisäksi arviointi korostaa alueellisen yhteistyön merkitystä energia- ja ilmastopolitiikan toimeenpanossa.
– Energiamarkkinat ja järjestelmät ovat rajat ylittäviä, siksi myös politiikan on oltava sitä, Leskelä huomauttaa.
Tukholmassa marraskuussa järjestettävä pohjoismainen sähkömarkkinafoorumi on tärkeä startti syvemmälle ja dialogisemmalle alueelliselle energiapolitiikalle. Sen onnistuminen on Leskelän mukaan erittäin tärkeää.
– Pohjoismaat ovat melko pieniä, mutta yhdessä olemme jo nyt merkittävä sähkömarkkina. Yhdessä voimme olla myös merkittävä uusien energiapalvelujen ja teknologisten ratkaisujen edistäjä, Suomen suurimman energia-alan etujärjestön toimitusjohtaja Jukka Leskelä sanoo.
Teksti: Ari J. Vesa
Kuva: Scanstockphoto