Lämmityskausi on jälleen alkanut. Vaikka kaukolämpölaitteet eivät paljoa huoltoa kaipaa, ne kannattaa tarkastaa lämmityskauden alkaessa. Pienillä tarkastuksilla ja säädöillä säästää helposti energiaa.

Kaukolämmön kiinteistössä sijaitsevat lämmönjakolaitteet omistaa yleensä kiinteistön omistaja. Jos niille ei ole tehty huoltosopimusta, joka kattaa säädöt ja tarkastukset, laitteet kannattaa tarkastaa itse näin lämmityskauden alkaessa.

  1. Jos lämpimän kauden alussa keväällä tai kesällä on suljettu kesäsulku, se kannattaa nyt viimeistään avata.
  2. Suurimmilla pakkasilla voi kaukolämpövesi olla jopa yli 100-asteista. Pidä lämmönvaihdinhuone siistinä ja paloturvallisena. Tämä takaa myös sen, että mahdollisissa häiriötilanteissa voi asentaja tai huoltomies työskennellä tilassa nopeasti ja turvallisesti.
  3. Katso lämmitysverkoston paineen riittävyys putkessa olevasta painemittarista. Mikäli painetta pitää saada nostettua, avataan lämmityspiirin täyttöventtiiliä. Kun paine on sopivalla tasolla, suljetaan venttiili.
  4. Tarkasta tekninen tila myös silmämääräisesti. Kiinnitä huomiota putkien kuntoon ja mahdollisiin vuotoihin. Jos vuodonmerkkejä näkyy, ota yhteyttä lämpöyhtiöön.
  5. Tarkasta kaukolämmön tulo- ja paluuveden lämpötilaero. Veden jäähtymä on hyvä lämmönjakolaitteiston toiminnan mittari. Mitä suurempi lämmön pudotus kuuman tuloveden ja kylmemmän paluuveden välillä on, sitä paremmin kiinteistön laitteet hyödyntävät kaukolämpöveden lämpöenergian talon ja käyttöveden lämmitykseen.
  6. Kaukolämpöveden jäähtymän tulisi olla mahdollisimman hyvä. Kesäkaudella vähintään 25 astetta ja lämmityskaudella 40–70 astetta. Jos veden jäähtymä on selvästi huonontunut, se on merkki puutteellisesti toimivista laitteista. Jäähtymän säännöllinen seuraaminen on järkevää. Jos luvut laittaa säännöllisin välein ylös, pystyy seuraamaan kehitystä.

Milloin kiinteistön lämmönjakolaitteet uusitaan

Oma lämpöyhtiösi vastaa lämmön riittävyydestä ja lämmitysveden tulosta kiinteistön laitteille kaikissa oloissa. Useimmiten kiinteistön laitteiden huolto ja uusiminen ovat kiinteistön vastuulla. Näiden laitteiden vaihtoikä määräytyy käyttökohteen ja tehtyjen huoltotoimien perusteella.

Luotettavuus heikkenee yli 20 vuoden jälkeen ja myös käyttö- ja ylläpitokustannukset kasvavat. Tällaisista vanhoista laitteista ei enää normaalisti kannata uusia yksittäisiä osia, koska paloittain uusiminen tulee kalliimmaksi kuin koko laitteiston uusiminen kerralla.

Uusittu, oikein mitoitettu laitteisto on toimintavarma kaikissa oloissa. Lisäksi se säästää energiaa ja vaikuttaa lämpölaskun kurissa pysymiseen. Uusiminen on varmuuden lisäksi investointi energiatehokkuuteen. Uusimisen yhteydessä kannattaa selvittää minkälaisia muita energiansäästötoimia kannattaa uuden laitteiston ansiosta tehdä.

 

 


Teksti: Ari J. Vesa