Kaukolämpöyhtiöt vahvistavat kuntien vetovoimaisuutta

Toimintavarman ja ympäristöystävällisen lämmitystavan tarjoamisen lisäksi paikallisilla kaukolämpöyhtiöillä on Suomessa tärkeä rooli kuntien vetovoimaisuuden vahvistamisessa. Kokemäen Lämpö on toiminnallaan edistänyt alueellista kiertotaloutta, innovatiivisen tuotantoteknologian syntymistä sekä houkutellut alueelle teollisuutta.

Suomessa kaukolämpö on oleellinen osa kaupunkien ja taajamien ympäristöystävällistä energiainfraa. Kaukolämmön toimintavarmuus on 99,98 % ja sillä lämmitetään jo 46 % suomalaisista kodeista (Energiavuosi 2016, Energiateollisuus). Kaukolämpöyhtiöiden rooli ei rajoitu Suomessa pelkästään energiantuotantoon ja -jakeluun, vaan niillä on myös merkittävä vaikutus alueiden elinvoimaisuuteen.

Yksi tällaisista yhtiöistä on Kokemäen Lämpö, joka on jo lähes neljän vuosikymmenen ajan palvellut alueensa asukkaita ja yrityksiä. Länsi-Suomessa sijaitseva yhtiö tarjoaa kaukolämmön tuotannon ohella palveluita liittyen polttoaineen valmistukseen, jalostamiseen ja varastointiin. Lisäksi Kokemäen Lämpö on ollut kehittämässä innovatiivista kaukolämmön tuotantoteknologiaa, tukenut alueellista kiertotaloutta sekä tehnyt pitkäjänteistä työtä teollisuuden houkuttelemiseksi alueelle.

Kokemäen Lämpö tuottaa kaukolämpöenergiaa Kokemäen keskustataajaman kiinteistöille ja teollisuudelle pääasiassa kotimaisia ja paikallisia polttoaineita hyödyntäen tehokkaasti ja ympäristöystävällisesti. Kaukolämpölaitoksen sydän on oma murskain, joka pystyy murskaamaan jopa sata tonnia puuainesta tunnissa.

Kaiken polttoon kelpaavan tavaran voi tuoda lähialueelta maksuttomasti. Keväisin puutarhatöiden alkaessa lähiseudun asukkaat saattavat tuoda energialaitoksen pihalle jopa 50 peräkärryllistä puujätettä päivässä. Kokemäen Lämpö noutaa myös lähialueelta ilmaiseksi vähintään 30m³ kuormia omalla kalustollaan. Näin ollen merkittävä osa kaukolämpöyhtiön polttoaineesta on lähialueelta kierrätettyä joutopuuta.

Kokonaisuudessaan Kokemäen Lämmöllä on 30 kilometriä omaa kaukolämpöverkostoa. Yhtiön energiantuotanto hoidetaan neljällä biopolttoainekattilalla, joiden yhteisteho on 25 MW. Kolme biopolttoainekattiloista sijaitsee päälaitoksella ja neljäs perunajauhotehtaalla. Yhtiöllä on myös käytössään päälaitoksella biopolttoaineterminaali, missä puuta otetaan vastaan eri muodoissa. Puuainekset murskataan, haketetaan ja sen jälkeen kuivataan varastoitavaksi tai suoraan poltettavaksi.

Päälämpökeskuksen erikoisuutena on kaksivaiheinen savukaasupesuri, jonka jälkimmäistä vaihetta hyödynnetään laitoksen omassa polttoaineen tuotannossa. Näin savukaasujen lämpötila saadaan laskettua noin 40 asteeseen ja talvella jopa lähemmäs 20 astetta, kun glykolipiiriltä palaava neste on ajoittain jopa pakkasella.

Jälkimmäisen vaiheen toisiopuolen glykolineste kiertää omarakenteisen polttoaineen kuivattimen puhaltimen kennostossa. Näin murskaimelta tullut polttoaine saadaan heti kuivatettua optimikosteuteen (=25 %), jolloin polttoaine säilyy pidempiäkin aikoja säiden armoilla. Tämän ansiosta polttoaineen mukana ei tarvitse myöskään kuljettaa ylimääräistä painoa myöhemmissä tuotannon vaiheissa ja polttoaine on heti valmista poltettavaksi. Tällöin se palaa lisäksi heti hyvällä hyötysuhteella.

Kiinteän polttoaineen kattiloissa 70 % häiriöistä liittyy yleensä märkään ja jäätyneeseen polttoaineeseen. Kaksivaiheisen savukaasupesurin ansiosta Kokemäen Lämmöllä ei ollut juuri lainkaan polttoaineeseen liittyviä häiriöitä niiden kuljetuslinjastoissa.

Kokemäen Lämmön neljäs biopolttoainekattila sijaitsee Finnamylin perunajauhotehtaan yhteydessä. Yritys valmistaa, pakkaa ja myy perunatärkkelystä niin elintarvike- kuin paperiteollisuuden tarpeisiin. Finnamyl Oy perustettiin 1999, mutta tehdas on toiminut Kokemäellä jo vuodesta 1942.

Kokemäen Lämmön kanssa tehty yhteistyö onkin ollut merkittävässä roolissa Finnamylin toiminnan kehittymiselle ja laajentumiselle. Vuonna 2014 perunatehtaan yhteyteen rakennettiin monitoimilaitos, joka tuottaa kauko- ja matalalämpöä, kuumaa vettä, kuumaöljyä sekä höyryä.

Kiertotalousajattelu näkyy myös uudessa polttoainelaitoksessa, sillä laitoksen kattila (kuten myös yksi päälaitoksen kattiloista) on ostettu käytettynä. Kattiloiden uudistamissa tarpeellisin osin konsultoi KPA Unicon. Kuitenkin esimerkiksi osa laitoksen venttiileistä on edelleen alkuperäisiä suomalaisia Vexven venttiileitä. Laadukkaat tuotteet palvelevatkin oikein käytettynä lämpölaitoksia sen koko elinkaaren ajan ja myös sen yli.

Monitoimilaitoksen tuottamasta kaukolämmöstä osa ohjataan Kokemäen Lämmön kaukolämpöverkostoon, mutta suurin osa laitoksen tuottamasta energiasta käytetään Finnamylin tuotannon prosesseihin. Höyryenergian takaaminen oli erityisen tärkeää Finnamylin tuotannon kannalta. Suunnittelu- ja konsulttitoimisto AX-Prosessit auttoi erityisesti höyryn ja kuumaöljyn tuotannon suunnittelussa.

Höyryä tehdään laitoksessa väliotolla kuumaöljystä ja tuotetaan Vahteruksen höyrynkehittimen ja kiinteän polttoaineen kattilan avulla. Varavoimayksiköitä (KW-Set) laitoksessa on poikkeuksellisesti kaksi kappaletta, joista toinen pelkästään Finnamylin prosesseille.

Perunajauhotehtaan biopolttoainelaitoksen kehittämistä jatketaan edelleen. Sekä päävoimalan että perunajauhotehtaan laitoksiin on suunnitteilla muutoksia savukaasupesureihin, jotta viimeisetkin energian rippeet saadaan talteen savukaasuista. Myös nämä muutokset aiotaan toteuttaa kiertotalousajattelua kunnioittaen.

Lämpöä ja osaamista läheltä. Valtaosa Kokemäen Lämmön käyttämästä biopolttoaineesta tulee lähialueilta.
Kuvassa Kokemäen Lämpö -yhtiön tuotantopäällikkö Heikki Veko (vas.) ja toimitusjohtaja Jukka Järvenpää (oik.).

Kokemäen Lämmön murskaininvestointi on maksanut itsensä takaisin moninkertaisesti.
Kymmenen minuutin tuotannolla saadaan omakotitalon vuoden energiatarvetta vastaava määrä polttoainetta.

Kokemäen Lämmön päälämpökeskuksen savukaasun pesua ja talteenottoa esittelevä prosessikaavio.

Kokemäen Lämmön tuotantopäällikkö Heikki Veko ja Vexven tuotepäällikkö Pertti Kulma tarkastelemassa perunatehtaan
monitoimilaitoksesta löytyviä Vexven linjasäätö- ja palloventtiileitä, joista osa on arviolta jopa 30 vuotta vanhoja.