Hallitustenvälisen ilmastopaneeli IPCC:n tuoreen raportin mukaan maapallon lämpötila on jo noussut noin asteella esiteollisesta ajasta. Mikäli lämpeneminen jatkuu nykyistä vauhtia, 1,5 asteen raja ylitetään vuosisadan puoleen väliin mennessä. Rajan ylittäminen aiheuttaisi merkittäviä riskejä sekä ihmisille että luonnolle.
Vaaditaan nopeita päästövähennyksiä, jotta maapallon lämpötilan nousu voidaan rajoittaa 1,5 asteeseen. Globaalit päästöt on käännettävä uralle, jossa nettopäästöt laskevat nollaan vuosisadan puoliväliin mennessä.
– Fossiilisen hiilen päästöt ja ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden kasvu ei ole taittunut. Mikäli emme tee nopeita toimenpiteitä kaikilla toimialoilla, 1,5 asteen kriittinen raja ylitetään vuosisadan puoleen väliin mennessä, jolloin myös lämpenemisen aiheuttamat vaikutukset ovat vakavampia, sanoo Ilmatieteen laitoksen pääjohtaja ja Suomen IPCC-työryhmän puheenjohtaja Juhani Damski.
Päästövähennyksiä on tehtävä kaikkialla yhteiskunnassa
1,5 asteen tavoitteen saavuttamiseksi tarvittavan muutoksen mittakaava on ennennäkemätön: päästövähennyksiin tähtääviä toimia on tehtävä kaikkialla yhteiskunnassa ripeästi ja kauaskantoisesti.
Päästövähennykset eivät yksin riitä lämpötilan nousun taltuttamiseksi, vaan hiilidioksidia on pystyttävä poistamaan ilmakehästä muun muassa hiilinielujen sekä hiilidioksidin talteenoton keinoin. Hiilidioksidin poistamista ilmakehästä tarvitaan sitä enemmän, mitä hitaammin päästöjä vähennetään. Hiilidioksidin poistokeinoihin liittyy kuitenkin suuria epävarmuuksia ja riskejä.
Raportti antaa selkeän viestin siitä, että ilmastopolitiikan kunnianhimoa on nostettava, mikäli halutaan Pariisin ilmastosopimuksen mukaisesti pyrkiä kohti 1,5 asteen tavoitetta ja vähentää ilmaston lämpenemiseen liittyviä riskejä. Tähän mennessä Pariisin sopimuksen alla annetut kansalliset päästövähennyslupaukset eivät riitä rajoittamaan lämpötilan nousua 1,5 asteeseen.
Kaikkien pitää tehdä ilmastotoimia enemmän ja nopeammin
– Ilmastotieteen viesti on hyvin selvä: aikaa ei ole hukattavaksi. Kaikkien pitää nyt tehdä ilmastotoimia enemmän, nopeammin ja laajemmin. Myös EU:n tulee päivittää oma päästövähennyssitoumuksensa vuoteen 2020 mennessä ja unionin pitkän aikavälin ilmastostrategiassa on tavoiteltava hiilineutraaliutta vuonna 2050. Suomen kansallinen tavoite on olla hiilineutraali jo vuonna 2045, asunto-, energia- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen linjaa.
Raportin tulokset ovat tärkeä tieteellinen näkökulma Katowicen ilmastoneuvotteluihin joulukuussa, käynnissä olevaan Talanoa-vuoropuheluun sekä Pariisin sopimukselle annettujen päästövähennyssitoumusten päivittämiseen vuoteen 2020 mennessä.
Ilmastonmuutoksen hillitseminen tukee monia kestävän kehityksen tavoitteita, esimerkiksi makean veden saatavuutta. Hillintätoimet on kuitenkin suunniteltava paikalliset olosuhteet huomioiden, jottei esimerkiksi maankäyttö vaaranna ruokaturvaa tai puhtaan veden saantia.
Lämpöala pudottanut päästöjään jo vuosia
Suomalaiset lämpöyhtiöt ovat täyttäneet tavoitteita jo vuosia. Monessa yhtiössä on siirrytty täysin uusiutuviin puupohjaisiin lähipolttoaineisiin, lämpöpumppuihin, lämmöntalteenottoon ja kiertotalouteen. Kiertotalous on samalla hyvää palvelua oman alueen asukkaille, jotka saavat tuoda maksutta polttokelpoisen puumateriaalin lämpöyhtiön vastaanottopisteeseen, josta yhtiö murskaa sen polttoaineeksi ja tuotu puuaines kiertää takaisin asiakkaille lämpönä.
Kaukolämpö on ollut ja on tärkeä palvelu Suomen lämmityspäästöjen vähentämisessä. Kaukolämmöllä on puhdistettu asuinalueiden ilmaa jo kymmeniä vuosia ja uusien investointien myötä on siirrytty viime vuosina entistä puhtaampiin tuotantotapoihin.
Kaukolämpö yleistyy maailmalla vauhdilla, kun monissa isoissa maissa investoidaan keskitettyyn lämmöntuotantoon. Meillä kaukolämpö on osoittanut toimivuutensa ja varmuutensa jo menneiden vuosikymmenten aikana. Se tarjoaa asiakkaille varmuuden lämmön riittävyydestä kaikissa lämpötiloissa, samalla kun lämpöyhtiö huolehtii ilmaston kannalta tärkeistä investoinneista ja valitsee aina paikallisesti parhaiten sopivan lämmön tuotantotavan.
Suomessa tavoitellaan hiiletöntä liikennettä
– Ilmastonmuutos näkyy vahvasti liikenne- ja viestintäministeriön työssä. Tavoitteena on muun muassa hiiletön liikenne, lupaa liikenne- ja viestintäministeri Anne Berner. – Suomen kasvihuonepäästöistä viidennes tulee liikenteestä ja siitä valtaosa tieliikenteestä. Kaikkialla missä käytetään energiaa, tarvitaan nopeita ja radikaaleja muutoksia, niin kulutuksessa kuin tuotannossa. Tässä tarvitaan jokaisen panosta.
– Uskoni ihmisten kykyyn ratkaista ongelmia yhdessä on vankka. Olen kiitollinen siitä, että esimerkiksi liikenteen alalla ilmastonmuutos on koonnut yhteen viranomaisia, tutkijoita, yritysten ja kansalaisjärjestöjen edustajia etsimään yhdessä ratkaisuja. Meillä on tarjolla osaamista, asennetta ja teknologisia ratkaisuja paitsi Suomelle myös maailmalle, painottaa Berner.
Liikenne- ja viestintäministeriössä toimitaan ilmastonmuutoksen vaikutuksiin vastaamisessa muun muassa liikenteen ilmastopoliittisessa työryhmässä eli ILMO45:ssä. Ryhmän tavoitteena on löytää keinot Suomen liikenteen saamiseksi hiilettömäksi vuoteen 2045 mennessä. Yksinkertaisia ratkaisuja ei ole, vaan tarvitaan muutoksia tavassa liikkua, polttoaineissa, verotuksessa, teknologiassa ja asenteissa.
Liikenteessä keinoja ovat muun muassa kävelyn ja pyöräilyn edistäminen. Tavoitteena on, että kävelyn ja pyöräilyn osuus lisääntyisi nykyisistä matkamääristä 30 prosentilla vuoteen 2030 mennessä. Tässä auttavat esimerkiksi monissa kaupungeissa käyttöönotetut kaupunkipyörät sekä sähköpyörien yleistyminen. Myös liikenteen palvelujen uusiutuminen on osa tätä. Tarvitaan joustavia ja toimivia palveluja, jotta jokaisen ei tarvitse omistaa omaa autoa. Lisäksi tuetaan raideliikennettä ja sähköautojen lisääntymistä. Sähköautot ovat yksi tehokas keino päästöjen vähentämiseen.
Mikä IPCC ja mikä raportti
Hallitustenvälinen ilmastonmuutospaneeli IPCC (Intergovernmental Panel on Climate Change) julkaisi maanantaina 8.10. Global Warming of 1.5 °C -erikoisraportin lyhennelmän päätöksentekijöille. Raportti viimeisteltiin viime viikolla Etelä-Koreassa järjestetyssä viikon mittaisessa kokouksessa, johon osallistui IPCC:n jäsenmaiden hallitusten edustajia ja raportin laatineita tutkijoita. Lähes sadan kirjoittajan joukossa oli professori Markku Kanninen Helsingin yliopistosta laatimassa lukua ilmastotavoitteiden ja kestävän kehityksen tavoitteiden vuorovaikutuksesta.
Teksti: Ari J. Vesa
Kuva: Scanstockphoto
